SixtenKorkman

Mikä on Suomen strategia?

Tuntuu siltä, että mitään laajasti tai yhteisesti omaksuttua strategiaa ei Suomessa tällä haavaa ole; näkemyserot ovat suuria myös hallituksen sisällä. Kiintoisampi onkin kysymys, mikä olisi nyt Suomelle oikea talouspolitiikan strategia?

Lupaavin vastaus tähän on – oikein ymmärrettynä ja eräin varauksin – yrittäjyyden edistäminen. Tässä yhteydessä yrittäjyydellä ei kuitenkaan tarkoiteta vain liiketoiminnan harjoittamista.

Suomessa on iso määrä yrittäjiä, mutta monet heistä eivät edusta sitä, mitä talouskeskustelussa nykyään tarkoitetaan Ruotsin kielen sanalla entreprenörskap. Tuolla sanalla viitataan sellaiseen liiketoimintaan, jossa eri toimintoja – teknologia, muotoilu, markkinointi, logistiikka – yhdistetään innovatiivisella tavalla. Kyse ei ole välttämättä sisukkaasta yrittämisestä vaan ennen kaikkea luovasta toiminnasta ja ”brändin” rakentamisesta.

Suomi on insinöörivetoinen ja teknologiapainotteinen maa. Olemme vuosikymmeniä rakentaneet entistä suurempia paperikoneita. Ruotsissa ja Tanskassa yritysten näkökulma on laajempi. Takuuvarmasti rahaa tuottavia yrityksiä ovat sellaisia kuin IKEA ja H&M sekä Lego. Ei näissä ole kyse sofistikoituneesta teknologiasta vaan eri toimintojen luovasta yhdistämisestä kannattavaksi bisneskonseptiksi.

Luovan yrittäjyyden edistäminen on paljon vaikeampaa kuin kannustaminen investointeihin koneisiin ja laitteisiin tai inhimilliseen pääomaan tai tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kyse ei ole yksittäisistä toimenpiteistä vaan asenteista ja kulttuurimuutoksesta.

Tarvitaan avoimuutta ja monipuolista sivistystä sekä rohkeutta ja leikkimielisyyttä. Siksi edellä esitetty visio ja strategia ovat toinen toisiaan tukevia. Oikeasuuntaisen kehityksen edellytyksiä voi toki myös parantaa vaikkapa yksinkertaistamalla säätelyä ja ylläpitämällä kohtuullista verorasitusta sekä tukemalla kilpailua.

Suomella on hyvät edellytykset kehittyä toivottuun suuntaan, ja merkkejä siitä on jo olemassa. Mainio esimerkki on lajissaan maailman suurin nuorten start-up-yrittäjien vuotuinen Slush-tapahtuma. Suomalaiset peliyritykset ovat valloittaneet maailmaa. On ajan merkki, että etevät kauppakorkeakoulun opiskelijat tänään tavoittelevat oman yrityksen perustamista; ennen muinoin yrittäjiksi ryhtyivät vain opintonsa keskeyttäneet.

Leikkimielisten ja siksi luovien ihmisten menestyvä liiketoiminta on kaiken kaikkiaan tulevaisuutta. Eikä kyse ole vain uusien yritysten perustamisesta; luovalla yrittäjyydellä on roolinsa niin yritysmaailmassa kuin julkisen sektorin toiminnassa.

 

Kirjoitus kuuluu Uuden Suomen Puheenvuorossa julkaistavaan Suomen idea –blogikirjoitussarjaan. Se on lyhennelmä Suomen idea -kirjassa (Docendo, 2016) julkaistusta tekstistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomen strategia tuntuu olevan kaikilta hukassa, eikä moni ei edes vaivaudu pohtimaan mikä se oikeasti olisi. Onneksi Sixten hiukan edes tuot lohtua tähän tyhjiöön.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kuka kertoisi uskottavasti työmarkkinaosapuolille, että ratkaisevaa on mitä saa työssä aikaan kuin miten pitkän ajan oleskelee työpaikalla.
Yrittäjähenkeä pitäisi olla kaikilla.Olipa työpaikka julkisella tai yksityisellä sektorilla.
Yrittäjyytta motivoisi vaikkapa henkilökunnan ottaminen mukaan omistajiksi yrityksiin. Pienikin osuus saattaisi tehdä ihmeitä.
Johtajien hyvä esimerkki vaikka superbonuksista luopumien kenties lisäisi henkilökunnan työmotivaatiota.
Yrittäjyyden stategiassa pitäisi laittaa fokus nuoriin. Heissä on tulevaisuus.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Korkmanin kirjoituksen tarkoitus on rakentava, mutta "yrittäjyyteen" tukeutuminen on yhtä kliseenomaista ja ratkaisuna yhtä tyhjä kuin "innovaatiotuotanto" tai "talouskasvu", joka onkin aina seuraus onnistumisesta eikä metodi mihinkään.

Yrittäjyydellä tavoiteltaneen vaihtokelpoisten arvojen tuotantoa. Olennaista olisi siis tuottaa arvoja, jotka voidaan myydä kotimaisilla markkinoilla tai ulkomaille.

Tällöin "yrittäjyys" ilmaisee tietenkin pyrkimyksen; sen kautta artikuloituu sama intentio kuin "innovatiivisuuden" ja "luovuudenkin" kautta. Ongelma vain on, että ilman KYSYNTÄÄ ei tarvita sen enempää yrittäjyyttä kuin innovaatioitakaan.

Miten siis luoda kysyntää? Ratkaisu ei löydy tahtotilojen muokkauksesta (kuten yrittäjyydestä) vaan talouden rakenteista, jotka luovat kysyntää ja kannustavat sekä ohjaavat yrittäjyyteen.

Tärkeintä olisi irtautua eurosta, jonka jäsenyys on vienyt rahapoliittisen itsemääräämisoikeuden ja vähentänyt kysyntää tärkeillä markkina-alueilla.

Kirjoittaja valittelee Suomen rakentavan "valtavia paperikoneita" ja vertaa tätä toimintaamme Ruotsiin. - Miten on? Tosiasiassa Ruotsin puunjalostusteollisuuden volyymi on (tonneissa mitattuna) kaksinkertainen verrattuna Suomeen! Ennen vanhaan puntit olivat tasan. Ruotsi on oman valuuttansa ansiosta saanut kilpailuedun esimerkiksi Pohjois-Amerikan markkinoilla ja Kaukoidässä. Viiden prosentin hintaetu on riittänyt Ruotsille alalla, jolla tuotteet ovat tasalaatuisia.

Merkittävin syy yrittäjyyden kukistamiseen ja arvotuotannon vähenemiseen maassamme on jäsenyytemme eurossa. Se on syy myös julkisen talouden velkaantumiseen. EU:n jäsenyys on mahdollistanut yritysten veropakolaisuuden. Yritysveroja virtaa ohi valtiontalouksien EU-maissa noin 1000 miljardia vuodessa, eli saman verran kuin valtiot velkaantuvat vuosittain.

Syy lamaannukseen löytyy siis talouden masiinasta, euroalueesta ja sen pönkittämästä monetarismista sekä globalisaatiosta, eikä tätä ongelmaa voida korjata vain peräämällä luovempaa tahtotilaa, "yrittäjyyttä".

Myös käsitys "brändäämisestä" on vanhanaikainen. Tietoisen kuluttajan syntyminen on vienyt brändäämiseltä pohjan. Juuri tästähän kertovat Ikean ja H&M:n menestystarinat: ne kaupittelevat merkittömiä tuotteita, joita myyvästä liikkeestä itsestään on tullut brändi. Brändi on tällöin tahaton sivuseuraus eikä itsetarkoitus, jota vahvistettaisiin mainostamalla.

Kuitenkin markkinoinnissa tuulikoneet käyvät edelleen, ja tuotteita brändätään miljoonilla, vaikka tutkimukset osoittavat, että ihmiset tekevät päivittäistavaravalintansa myymälöissä pitäen perusteenaan vain tuotteissa välittömästi silmiin pistävää hyötyä.

Tällöin brändillä (funktio, joka liittää merkin kuluttajan tajuntaan) ei ole merkitystä, ja juuri näin selittyy Jean Baudrillardin havainto, miksi uusiakin merkkejä voi syntyä kuin tyhjästä, ja ihminen ostaa Kian Toyotan asemasta, Samsungin Nokian sijasta.

Mahdollisuuksia siis kyllä riittää, mutta ei siksi, että ne voisi tukea brändeihin tai niiden pysyvyyteen - vaan siitä huolimatta. (Brändimarkkinoinnin lopusta tässä: http://www.hankamaki.fi/Kauppa-ja-teollisuus.php)

Kaiken ytimessä on järkiperäinen tietoinen kuluttaja, joka toimii valistuneesti ja rationaalisesti pohtien utilitaristisia hyötynäkökohtia. Yrittäjyyden pitää siis vastata kysyntään, mutta avuksi ei auta pelkkä markkinointitutkimus.

Talousjärjestelmän pitää taata kysynnän olemassaolo, mikä Suomessa ja euroalueella ei enää toteudu, paitsi ehkä kuplan kautta, jos rahaa lapioidaan markkinoille keskuspankin ja yksityisten pankkien rahatehtaiden toimesta. Kotitaloudet ovat kuplan tuloksena niin velkaantuneita, että ostokykyä ei enää riitä muualle kuin ehkä perustarpeiden täyttämiseen, ja edessä on pysyvä elintason lasku.

Tähän pitäisi varmaan alkaa totutella, tai strategiaksi pitäisi valita irtautuminen euroalueesta. Siinäkin tapauksessa vallassa olevien nykypoliitikkojen tekemien strategisten vahinkojen korjaamiseen kuluu vuosikymmeniä.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Hyvin havaittu ja todettu.

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen sanoi Dagens Industri-lehdessä keväällä 2009 seuraavaa:

"Siirrämme Ruotsiin niin paljon kapasiteettia kuin mahdollista. Ruotsin-tehtaat pyörivät täysillä. Jokainen prosentti, minkä Ruotsin kruunun arvo putoaa, nostaa Stora Enson tulosta 115 miljoonalla kruunulla"

http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2077...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Strategioiden tarkoitus on lyödä kilpailijat laudalta. Tuo ei ole valtion ja kuntien tarkoitus.

Eikä valtiota voida johtaa kuten yritystä:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210828-valti...

Julkishalliinnon visiot eivät pääsääntöisesti ole mitään visioita. Odoton mielenkiinnolla edes yhtä kunnollista, kiitos.

Politiikka ei ole yhteisten asioiden hoitoa, vawn ei-yhteisten asioiden hoitos.

Muutaman peliyrityksen nostaminen esimerkiksi on harhaista. Kyse on onnenkantamoisista.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Strategioiden tarkoitus on lyödä kilpailijat laudalta. Tuo ei ole valtion ja kuntien tarkoitus."

Strategian tarkoitus voi olla myös välttää suoraa kilpailua samoista asiakkaista tarjoamalla jotain ihan muuta kuin markkinoilla jo on.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valtiot eivät kilpaile asiakkaista. Valtion kilpailukykykin on höpöä. Mahdolliset vertailut pitää tehdä toimialakohtaisesti, koska eri valtioilla on erilaiset toimialaprofiilit.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #6

Valtiot kilpailevat veronmaksajista, osaajista, yrityksistä ja työpaikoista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Strategia (kreik. στρατός ’sotaväki’) tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategian päämääränä kilpailumarkkinoilla on saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin. Strategia liittyy erityisesti organisaatioiden johtamiseen: hyvä strategia on tärkeä esimerkiksi sodankäynnissä ja liikkeenjohdossa. (Wikipedia)

Sixtenin tarkoittama päämäärä on tiettävästi valtiontalouden tasapaino, joten se löytämällä ei lyödä ketään laudalta, mutta turvataan oma pysyminen laudalla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joo. Päämäärä, mutta straginen lähestymistapa ei sovellu suunnitteluun. Syntyy vain tyhjää sanahöttöä ja keisarin uudet vaatteet, niinkuin on nähty lukuisia kertoja.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/193...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Onko jossakin lista, jossa on lueteltuna maat ja niiden strategiat?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Muut maat tuskin syyllistyvät tuollaiseen hömpötykseen, EU kyllä.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Suomen strategia:
- perustulo, joka korvaa muita tukimuotoja
- lisätienestiä oman tietämyksen ja osaamisen kehittämisestä (tenttien ja näyttökokeiden suorittaminen)
- lisätienestiä oman fyysisen kunnon parantamisesta
- esteet pois uusilta liiketoimintamalleilta
- esteet pois dynaamisilta työmarkkinoilta
- esteet pois robotisaation ja tekoälyn tieltä
- psykiatriassa uusia terapiamuotoja addiktioiden ja mielenterveysongelmien parantamiseksi (psykedeelit)
- valvotussa innovaatiotoiminnassa mahdollisuus käyttää innovaatiotajusteita (psykedeelit)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ja kilpailijat ovat ? Strategian päämääränä on saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Jos ihminen on yksin eksynyt erämaahan, hänellä voi olla erilaisia strategioita selvitä sieltä ulos, eikä asetelmaan tarvita kilpailijoita.

Ihmisellä voi olla myös strategia selvitä jostakin sairaudesta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #12

Sotket strategian ja pelkän vaihtoehdon.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #14

Michael E. Porterin Five Forces -mallin mukaan vain yksi (tai ehkä kolme) voima/painetta voidaan liittää kilpailuun. Eli saman toimialan kilpailijat ja mahdollisesti markkinoille tulevat uudet pelurit tai substituutit voidaan nähdä kilpailijoihin liitettävinä paineina. Muita paineita ovat neuvotteluvalta toimittajiin, asiakkaisiin. Näiden paineiden vallitessa sitten kehitetään strategia ja/tai se kehittyy emergentisti. Muitakin tekijöitä on kuten poliittinen, sosiaalinen, ekologinen ja teknologinen ympäristö (PEST-malli).

https://en.wikipedia.org/wiki/Porter%27s_five_forc...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #36

Porterkin on sitä mieltä, ettei vsltioiden asioita voida käsitellä yritysten opein:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152146-kansa...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Strategia on ihan selvä "reilu peli" rahat otetaan talteen mitä saadaan ja sitten karkuun.
https://windwatchfinland.wordpress.com/

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

"luovalla yrittäjyydellä on roolinsa niin yritysmaailmassa kuin julkisen sektorin toiminnassa."

Tämä olisi hyvä päättäjien sisäistää ja mahdollistaa julkisella sektorilla enemmän luovia projektikokeiluja.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Julkisen sektorin projektit eivät ole ratkaisu Suomen ongelmiin. Luotava työ pitää olla vientiä lisäävää tai tuontia korvaavaa muuten se on vain resussien väärinkäyttöä. Esimerkiksi työ ajan lyhentämisellä ei voiteta mitään, päin vastoin menetetään.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Ai täh? Sinäkö tosiaan olet sitä mieltä, että uudet innovatiiviset taloudellista säästöä tuovat ratkaisut eivät sovellu julkiselle sektorille?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Äsken MOT-ohjelmassa Peter Nyberg tuon strategian julkitoi, odotetaan jotain kivaa tapahtuvan koska muuta ei voida. Tältä ainakin näyttää Sipilän hallituksen toimet kuten myös edeltäjänsä.

Käyttäjän TorstiThtinen kuva
Torsti Tähtinen

Pikkasen ihmetyttää ettei nää viisaat professorit oo ruvennut yrittäjiks.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juuri siksi, että ovat viisaita. Kuka muu kuin tyhmä alkaa valtion lypsylehmäksi? Parempi olla verorahojen saamapuolella, kuin kiskoa niitä kokoon tyhjästä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomen strategiana on pyristeleminen hengissä siinäkin tapauksessa, että Trump ja Putin ryhtyvät jakamaan maailmaa: http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224922...

Mikko Toivonen

Kyllä tilanne on minunkin mielestäni n iin, että todellista strategiaa tai visiota mihin ja miten pyrkisimme ei hallinnollamme ole.

Aivan lyhyesti näkisin, että sen kaikki mahdollisuutemme objektiivisesti suhteutettuna täytyy rakentua tuotannollisen ja energiaintensiivisen teollisuuden ympärille.

Sen tukevan teollisen eli juuri insinöörimaailman ympärille kaikki menestyneet suuret valtiot ovat rakentuneet.

Sun kupeessa kasvaa automaattisesti palvelu, kauppa ja kuljetustoiminnot, joiden sisällä sitten kasvaa tietotekniikkaa, pankkitoimintaa, vakuutustoimintaa jne jopa niin, että jossain vaiheessa kykenevät itsenäiseen tuottavaan elämään.

Singaporea, Hong Kongia, Luxemburgia tai Cayman saaria Suomesta ei voi koskaan tulla. Siihen meillä ei ole edellytyksiä, eikä edes kykyjä. Mutta voimme tulla merkittävän rikkaaksi ja hyvinvoivaksi tuottamalla energiaa oikein (Nyt se tehdään täysin väärin) ja luomalla riittävän vahvan teollisen tuotantopohjan juuri sen stabiilin energian varaan. Samaa energiaa nimittäin seuraa takuuvarmasti IT infran kriittisiä osia.

Meidän on teollisen tuotannon lisäksi jollain konstilla vastoin luonnollisia kyky7jämme koulutettava sen teollisuuden ja kaupan myyntimiehet menestymään todellisessa ostajamaailmassa ilman "pakkoruotsia" oikeiden kieli ja kulttuurioppimisvalintojen avulla. Erityisesti laittamalla vientimyyjiä sen osaavien maiden yhtiöihin koulutukseen kun oma maailman paras koulutuksemme ei heitä kykene kouluttamaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Vakavia melko usein puhuva ekonomisti nostaa mukavasti leikkimielisyyden esiin tässä tekstissään yhtenä avaintekijänä, kun aiotaan pärjätä tulevaisuuden yritysmaailmassa. Mitä jälkeä siitä syntyisikään, jos suomalainen vankka insinööriosaaminen saisi tuotekehityspuolelle enemmän apuja luovasta ja leikkimielisestä visioinnista? Ei se tosin tavatontakaan ole, onhan meillä Rovio Angry Birdseineen ja Supercell Clash of Clanseineen.

Tiedoksi vielä, että puheenvuorolaiset voivat saada Sixten Korkmanin kuten muidenkin Suomen idea -kirjoittajien koko tekstit itselleen kirjan muodossa, jos kirjoittaa itse täällä Puheenvuorossa Suomen idea -aiheesta napakan bloggauksen.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Mitenkä olisi vähemmän verotusta ja regulaatiota? Luulempa että sillä olisi enemmän merkitystä kuin virkatyönä tehdyllä pohdiskelulla.

Nythän tilanne on se että muiden länsimaiden kansalaiset ja yritykset voivat perustaa projekteja Kickstarter-joukkorahoituspalveluun joka on suurin ja paras. Suomalaiset eivät voi tätä tehdä, syynä verottajan pelko että joku Suomalainen voisi teoriassa tienata jotain ilman että verottaja pääsisi ottamaan siitä osansa. Se siitä innovatiivisyydestä ja start-upeista.

Sellaiset kehityshankkeet täällä kyllä onnistuu joissa hankeeseen liittyvät virkamiehet pääsevät matkustelemaan ja joista tuloksena syntyy nippu byrokratiapapereita.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Jos johonkin strategia tarvitaan niin siihen millä perusteella valtio jakaa yritystukia ja tämän jälkeen siihen myös seuranta mitä sillä saatu aikaan !

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tukia ei pidä missään tapauksessa jakaa top down byrokraattien "strategioiden" perusteella. Siitä seuraa vain hypeä ja höpöä. Tai sitten vain

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/154408...

Käyttäjän VilleSalomki kuva
Ville Salomäki

Nykymuotoiset yritystuet ja niiden ympärille kehittynyt ekosysteemi pitäisi karsia kymmenesosaan nykyisestä.

'Ylijäävä' eurosumma pitäisi kohdentaa palkkojen sivukulujen laskemiseen. Yrityksen tuloslaskelmassa sivukulujen lasku kun näyttää samalta kuin palkat olisivat laskeneet, joka puolestaan edesauttaisi palkkaamaan lisää ihmisiä.

Tällainen ratkaisu suosisi eniten yrityksiä, joilla on paljon väkeä palkkalistoilla. Ja vastaavasti taas kovaa tulosta tekevät, mutta vähän työllistävät yritykset olisivat enemmän maksupuolella.

Mainittaakoon, että nykyisessä yritystukiviidakossa lienee satoja ellei tuhansia valvomassa, että mitä tuilla saadaan aikaan. Se on sitten toinen asia, että mitä tällaisella byrokraattisella valvonnalla saadaan aikaan muuta kuin kulutetaan sekä julkisen että yksityisen aikaa ja rahaa paperien pyörittämiseen.

Bonus: Suomen pitää kansainvälisten sopimusten mukaan käyttää 0,7% BKT:sta kehitysapuun. Mitäpä jos alkaisimmekin tulkita kehitysmaista tapahtuvaa tuontia kehitysavuksi? Samoin kehitysmaihin tehtäviä yksityisiä tai julkisia investointeja.
Nimittäin sehän se vasta kehitysapua on, kun Suomessa irtisanotaan 100 henkeä ja vastaavat työt siirtyvät vaikkapa Intiaan, jossa palkataan 500 henkeä tekemään samoja tehtäviä. Se on luontaista markkinoiden luomaa 'kehitysapua', joka tasaa tuloeroja. Ei sen päälle tarvitsisi mitään lisäsakkoja maksaa.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Suomen yksi strategia voisi varmaankin olla konkurssilainsäädännön uusiminen.
Henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus, niin että velallinen pääsisi veloistaan, voisi tukea yrittäjyyttä monin tavoin. Muutoin yrittäjyys voi muodostua kerran elämässä koettavaksi asiaksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei tuolla ole mitään tekemistä strategian kanssa.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tuota ajatusta hieman laajentaisin... Suomi on perinteisesti ollut henkilöitä diskriminoiva yhteiskunta. Karsimista on tapahtunut ihmisen elinkaaren kaikissa vaiheissa koulusta työelämän kautta ohitusleikkausjonoon.

Entä jos kaikki otettaisiin mukaan? Meillä on paljon nuorissa ikäluokissa pysyviä työelämäpudokkaita, pikavippien, päihdeongelman yms. johdosta. Onko yhteiskunnalle edullista pitää nuoruudessa hairahduksen tehnyt ihminen (tähän lasken mukaan epäonnisen yrittämisen)pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolella, passiivisena tuensaajana? Onko Suomella tulevaisuutta ilman melkoista osuutta nuorista ikäpolvista?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Luovat yritysaihiot tukitaan Suomessa jo ensimmäisessä tapaamisessa ELYt, Ensimetrit tai www.newfactory kanssa.
Neuvoja tulee kasakaupalla. Liiketoimintasuunnitelma pyydetään jo raakileeseen.
Ei ole metodia- prosessia, johon aihiot voitaisiin tuupata käsittelyyn nopeasti.

Tällaista ao. pyörittelimme jo 3-4 vuotta aikaisemmin, mutta suomalaiset teknologiaosaajat eivät osanneet ratkaista asiaa: teema oli "paikannettava lompakko".
Muut tekivät sen ulkopuolella Suomen.
Me olemme niin s----an hitaita ja organisoitumattomia tekemään uutta.

http://amazingnewtech.com/TrackR/car/FI/b-617/?vol...

Mikko Laaksonen

Ennen strategiaa pitäisi luoda visio. Eli millaisena Suomen näemme 5-10 vuoden kuluttua, mikä on roolimme maailmassa ja miltä yhteiskuntamme näyttää.

Vision pohjalta voidaan laatia strategia, josta sitten johdetaan käytännön toimet, jotta löydämme polun visiota kohti.

Visio on tärkeä siksi, että saa kansalaiset strategian taakse. Jos on pelkkä strategia, niin se voi tuntua käskytykseltä. Visio on strategian oikeutus; mitä hyvää seuraa siitä että kaikki ovat strategian takana.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei tuollaista visiota voi laatia. Politikkaa on ei-yhteisten asioiden hoitoa.
Toki ns. konsultit ovat valmiit laatimaan visioita, lypsylehmälleen julkishallinnolle, vailla moraalin häivääkään, tai ymmärryksen.

Mikko Laaksonen

Heh, vastaan nyt tähän trollahtavaan viestiin kuitenkin ;-)

Vision luomista ei missään tapauksessa pidä ulkoistaa. Se on johtajan tehtävä.

Suomessa on liian vähän visionäärisiä johtajia, varsinkin politiikassa, mikä on suuri harmi.

Käyttäjän VilleSalomki kuva
Ville Salomäki Vastaus kommenttiin #46

Politiikassa ei ole erityisen korkeatasoinen palkkaus, varsinkin kun ottaa huomioon negatiivisen mediapaineen. Tällöin se ei ole erityisen houkuttelevaa monellekaan. Toki asemassa pystyy sitten junailemaan itselleen ja läheisilleen erilaisia lisätienestejä.

Jossain iltapäivälehdissä valitellaan kansanedustajien ja ministerien palkkatasoa, vaikka ne ovat mitätöntä valtion budjetissa. Valtion vuoden 2017 budjetissa kokonaismenot ovat 55200 miljoona euroa, josta eduskunta, valtioneuvosto ja presidentti kaikkine toimintoineen kustantaa 400ME. Siis noin 0,7%, joka on BKT:sta 0,18%.

En sano, että kansanedustajien palkkausta parantamalla saataisiin suoraan 'parempaa politiikkaa', mutta ainakin erilaisten lobbaustahojen vaikutusvalta voisi heikentyä. Ja onhan se lievästi sanottuna erikoista, että monen valtionyhtiön johdossa tienataan moninkertaisesti enemmän kuin pääministeri tienaa.

Vielä kuin huomioi sen, että pääministerin päätöksillä on laajemmat ja kauaskantoisemmat seuraukset kuin vaikkapa Alkon, Veikkauksen tai Yleisradion pääjohtajien päätöksillä. Kuitenkin mm. näissä mainituissa yhtiöissä pääjohtajien palkka bonuksineen on luokkaa kolminkertainen pääministeriin nähden. Eikä näissä yhtiöissä tarvitse mitään koko kansakuntaa koskevia linjanvetoja tehdä.

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

Työn väheneminen on hyvä asia.

Siihen, että palkalliset työt vähenevät on alettava suhtautumaan myönteisesti.

On päättäjien tehtävä ratkaista se, että miten ihmiset perheineen tai ilman perhettä tulevat toimeen taloudellisesti tulevaisuudessa.

Perustulo on yksi ratkaisu ja tämän tulon on riitettävä elämiseen, mutta myös kohtuulliseen kuluttamiseen ja siihen asti, kunnes kuolema kutsuu.

Mitä ihmiset tekevät lisääntyvällä vapaa-ajalla?

Osa ihmisistä keksii ja löytää itselleen mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä sekä löytää paikkansa yhteiskunnassa.

Vapaa-ajan, urheilun ja kulttuurin ministerin ja ministeriön vastuulle tulee se, että ihmisille tarjotaan lisääntyvissä määrin mielekästä tekemistä, koska monet tarvitsevat erilaista ja ehkä työnomaistakin puuhaa.

On myös tiedostettava se, että osalle tulee ongelmia, koska Suomi on ollut niin työkeskeinen yhteiskunta ja siihen meidät on kasvatettu vielä tähän päivään asti. Näihin tuleviin ongelmiin tulee varautua ja löytää myös ratkaisuja.

Yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen tulee ihmisiä kannustaa aivan eri mittakaavassa, kun mitä nyt tehdään Suomessa.

Koskaan ei ole liian myöhäistä yhteiskunnalliseen heräämiseen.

Tekeminen ja työ, josta ei makseta palkkaa, ei lopu maailmasta koskaan. Talkootyötä ja muuta vastaavaa piisaa.

On hyvä, että ihmiset osallistuvat, mutta sen ei tule olla mikään pakko, jos ihminen haluaa toimia omissa oloissaan ja hommissaan. Kaikki eivät tarvitse sosiaalisuutta.

Se palkallinen työ, mitä jää jäljelle koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassamme, on jaettava oikeudenmukaisesti heidän kesken, jotka haluavat olla mukana palkallisessa työelämässä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ajatusta työn vähenemistä kaupittelevat hypekonsultit ja isot konsulttifirmat yrittäessään hankkia asiakkaita tekoälyyn, robotiikkaan ja digitaalisuuteen liittyen. Perusteita ei näkyvissä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Viksuna miehenä Lauri Gröhn voisit kirjoittaa "mitä on tehtävä", niin näyttäisi rakentavammalta ;)

Käyttäjän VilleSalomki kuva
Ville Salomäki

Niin että tehköön ne töitä, "joille se maistuu". Muut voikin sitten vaikka maistella mallasjuomia ja kattella auringonlaskua.

Miten ajattelit, että kuvio kustannetaan?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Paras makrotason strategia Suomelle olisi valuuttaliitto Ruotsin kanssa. Se olisi hallittu ero eurosta, ja Suomi pääsisi takaisin samalle kasvu-uralle Ruotsin kanssa.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Yritysten tuloaulan seinillä komeilee "arvo-visio"-tauluja ja muita suuria lupauksia henkilöstön arvostuksesta ja ties mistä.
Mitkään niistä eivät yleensä pidä paikkaansa kunhan ovat vain sisääntulijalle osoitus siitä, että yritys ikääänkuin on tietoinen omista arvoistaan ja visioistaan.
Strategiaahan siinä ei voi olla.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Eräs professori totesi, että Suomi on täynnä strategioita, koska ne eivät oikeasti sido ketään mihinkään. Strategioiden konkreettisin työllisyysvaikutus lienevät kehitysasiamiehet ja liiketoimintakonsultit, jotka saavat palkkiota vastaan päivittää Powerpointtinsa ja pitää n kpl uusia palavereita, seminaareja ja workshoppeja.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Strategia= millä sota voitetaan
Taktiikka= millä taistelu voitetaan

Kyllä noita voidaan soveltaa laajasti valtioiden välisiinkin "kilpailutoimiin" ilman tykkejä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ongelma vain on, että ilman KYSYNTÄÄ ei tarvita sen enempää yrittäjyyttä kuin innovaatioitakaan."

Viestissä 32 Sakari Hankamäki sanoi jo tämän oleellisen.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Itse veisin ulkomaille elementtirakentamista, hamppua (kasvua maaseudulle), turkiksia jos vaan on asiakkaita, aseita samoin, sähköä heti kun sotkut selviää ydinvoimaloista. Niin, ja ydinvoimasta puheen ollen, siihen voisi panostaa osaamisessa. Emmekö voisi tehdä voimalaa jotenkin nopeammin ja halvemmalla, kuin mitä nykyään tehdään? Tai sarjatuotantovoimala, jota voisi viedä ulkomaille. Selkeästikään hommaa ei nykyään hanskata kunnolla oikein missään, joten siinä on ihan todella saumaa olla ydinenergian IKEA tai LEGO. Ei ne mitään helppoja asioita kyllä ole, huonekaluihin ja leluihin nähden..

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Mikä on Suomen strategia?"

Kysymys on harhaanjohtava. Suomi on kapitalistinen yhteiskunta ja osa niinsanottua globaalia kapitalismia.

Oikea kysymys olisi, mikä on kunkin yksittäisen suomalaisen yrityksen tai yksilön strategia. Mutta sitähän on turha kysyä, koska se on liikesalaisuus.

Jotta voitaisiin puhua Suomen strategiasta, olisi Suomen oltava sellainen yhteiskunta, jossa kansalla on olemassa yhteinen etu. Se edellyttäisi luokkaristiriitojen poistamista eli kapitalismin kumoamista. Niin kauan kuin sitä ei tehdä, on Suomen edusta puhuminen tyhjää sanahelinää.

Toimituksen poiminnat