Mikä on Suomen strategia?

Tuntuu siltä, että mitään laajasti tai yhteisesti omaksuttua strategiaa ei Suomessa tällä haavaa ole; näkemyserot ovat suuria myös hallituksen sisällä. Kiintoisampi onkin kysymys, mikä olisi nyt Suomelle oikea talouspolitiikan strategia?

Lupaavin vastaus tähän on – oikein ymmärrettynä ja eräin varauksin – yrittäjyyden edistäminen. Tässä yhteydessä yrittäjyydellä ei kuitenkaan tarkoiteta vain liiketoiminnan harjoittamista.

Suomessa on iso määrä yrittäjiä, mutta monet heistä eivät edusta sitä, mitä talouskeskustelussa nykyään tarkoitetaan Ruotsin kielen sanalla entreprenörskap. Tuolla sanalla viitataan sellaiseen liiketoimintaan, jossa eri toimintoja – teknologia, muotoilu, markkinointi, logistiikka – yhdistetään innovatiivisella tavalla. Kyse ei ole välttämättä sisukkaasta yrittämisestä vaan ennen kaikkea luovasta toiminnasta ja ”brändin” rakentamisesta.

Suomi on insinöörivetoinen ja teknologiapainotteinen maa. Olemme vuosikymmeniä rakentaneet entistä suurempia paperikoneita. Ruotsissa ja Tanskassa yritysten näkökulma on laajempi. Takuuvarmasti rahaa tuottavia yrityksiä ovat sellaisia kuin IKEA ja H&M sekä Lego. Ei näissä ole kyse sofistikoituneesta teknologiasta vaan eri toimintojen luovasta yhdistämisestä kannattavaksi bisneskonseptiksi.

Luovan yrittäjyyden edistäminen on paljon vaikeampaa kuin kannustaminen investointeihin koneisiin ja laitteisiin tai inhimilliseen pääomaan tai tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kyse ei ole yksittäisistä toimenpiteistä vaan asenteista ja kulttuurimuutoksesta.

Tarvitaan avoimuutta ja monipuolista sivistystä sekä rohkeutta ja leikkimielisyyttä. Siksi edellä esitetty visio ja strategia ovat toinen toisiaan tukevia. Oikeasuuntaisen kehityksen edellytyksiä voi toki myös parantaa vaikkapa yksinkertaistamalla säätelyä ja ylläpitämällä kohtuullista verorasitusta sekä tukemalla kilpailua.

Suomella on hyvät edellytykset kehittyä toivottuun suuntaan, ja merkkejä siitä on jo olemassa. Mainio esimerkki on lajissaan maailman suurin nuorten start-up-yrittäjien vuotuinen Slush-tapahtuma. Suomalaiset peliyritykset ovat valloittaneet maailmaa. On ajan merkki, että etevät kauppakorkeakoulun opiskelijat tänään tavoittelevat oman yrityksen perustamista; ennen muinoin yrittäjiksi ryhtyivät vain opintonsa keskeyttäneet.

Leikkimielisten ja siksi luovien ihmisten menestyvä liiketoiminta on kaiken kaikkiaan tulevaisuutta. Eikä kyse ole vain uusien yritysten perustamisesta; luovalla yrittäjyydellä on roolinsa niin yritysmaailmassa kuin julkisen sektorin toiminnassa.

 

Kirjoitus kuuluu Uuden Suomen Puheenvuorossa julkaistavaan Suomen idea –blogikirjoitussarjaan. Se on lyhennelmä Suomen idea -kirjassa (Docendo, 2016) julkaistusta tekstistä.

SixtenKorkman

Sixten Korkman, valtiotieteen tohtori sekä Aalto-yliopiston professori, on toiminut uransa aikana muun muassa ETLAn ja EVAn toimitusjohtajana ja Euroopan unionin ministerineuvoston talouspoliittisen osaston (Ecofin) pääjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu